"Vastuullisuus ja vaikuttavuus mukaan seuratoimintaan"
— 10.09.2018 Beach volley
LähiTapiolan johtaja Arto Heinonen korostaa urheiluseurojen mahdollisuutta toimia yhä yhteiskunnallisemmin. Tällöin seurojen merkitys alueillaan kasvaa. Myös sponsorit ovat kiinnostuneita yritysvastuusta.
LähiTapiola ja Suomen Lentopalloliitto ovat tehneet tiivistä yhteistyötä jo vuosikymmenen ajan. LähiTapiola on edelleen sekä lentopallo-, beach volley - että istumalentopallomaajoukkueiden pääyhteistyökumppani. Sopimuksessa on optio vuoden 2020 Tokion kesäolympiakisoihin saakka.
LähiTapiolan johtaja ja Lentopalloliiton hallituksen jäsen Arto Heinonen on tuttu kasvo erilaisissa urheilutapahtumissa. Hänellä on myös pitkä kokemus urheilukumppanuuksista.
Mistä oma kipinäsi liikuntaan ja urheiluun on saanut alkunsa? Mikä on hienoin muistosi katsojan roolissa?
- Olen viettänyt koko ikäni eri urheilulajien katsomossa – nuorena kyllä kentälläkin, mutta ei siitä kehumiseen asti päästä. Muutama jalkapallo-ottelu on jäänyt mieleen, erityisesti eteläamerikkalaisten katsojien tunne. Lisäksi lentopallosta vuoden takaisen kesän naisten pelit ovat edelleen mielessä, samoin miesten Maailmanliigan ottelut Brasiliaa ja Venezuelaa vastaan sekä miesten MM-karsinnat. Jos haluaa kokea todella kiihkeätä tunnelmaa, suosittelen vaikkapa Bulgarian ja Serbian välisiä otteluita. Myös Puolan lentopallokulttuuri on myönteisellä tavalla kiihkeää.
Kumppanuudessa puhutaan usein yhteiskuntavastuusta. Miten tämä on otettu huomioon LähiTapiolassa?
- Yritykset eivät pääse vastuullisuutta pakoon. Se kuuluu jokaisen ajattelevan yrityksen strategiseen viitekehykseen. Kun yritysten strateginen perusta on yritysvastuussa, eivät yritykset voi poiketa tästä etsiessään esimerkiksi urheilu- tai kulttuurikumppanuuksia. Tekeminen ratkaisee, eivät ylevät ajatukset. Yritykset ovat jo vuosikymmeniä saaneet vastakaikua asiakkaissaan olemalla mukana urheilussa. Urheilu kyllä on säilynyt, mutta yritykset ovat selkeästi muuttaneet keinovalikoimaansa.
Miten asiakkaiden kiinnostus herätetään? Sloganeilla tai mainoksilla kentän laidalla vai jollain muulla?
- Meille ei enää riitä, että hoetaan tulevaisuuden turvaa tai mielenrauhaa. Haluamme olla mukana yhteisöllisessä tekemisessä. Yritykset haluavat korostaa yhä enemmän liiketoimintansa sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Eivätkä ainoastaan korostaa, vaan myös tehdä hyvää ympäristölleen, koska yritysten asiakkaat haluavat sitä. Liiketoimintaa on aina tehty yhteiskunnallisten arvojen ohjaamana, uudet arvot edellyttävät kuitenkin muutakin kuin tuotteen pelkistettyä ostamista ja myymistä. Asiakkaat katsovat yhä enemmän oman henkilökohtaisen ja hyvinkin kapean tarpeen tyydyttämisen yli. Asiakkaat haluavat, että yritysten toimintaan liitetään yhä enemmän myös yhteisöllisiä tarpeita.
Kuinka yritysten arvot kohtaavat suomalaisen huippu-urheilun kanssa?
- Olen kovasti ihastunut arvonluontiin ja tietynsorttiseen alusta-ajatteluun. Tässä urheilu toimii useassa eri roolissa. Urheilusponsoroinnin yhtenä vahvuutena on pidetty arvonluontia. Urheilu ja huippu-urheilu sopivat todella hyvin yritysten arvonluonnin alustaksi ja välineeksi. Lisäksi urheilu voi toimia liimana yksityisen ja julkisen välillä. Liiketoimintaa tehdään aina yhteiskunnallisten arvojen ohjaamana, yhtäkaikki sama pätee urheiluun. Yritykset ovat oivaltaneet, että tulosta ei tehdä pelkästään taloudella ja tunteella, vaan lisäarvoa rakennetaan yhteisöllisyydellä ja sosiaalisuudella. Arvo syntyy yritysten toiminnasta suhteessa ympäröivään maailmaan, ei vain tuote- tai asiakaspalvelukokemuksista.
Millaisia sudenkuoppia urheilusponsoroinnissa voi yritykselle olla?
- Ei urheilukaan pääse pakoon vastuullisuutta. On ihan hyvä että huippu-urheilun lieveilmiöihin puututaan. Urheilujärjestöt ovat onneksi itsekin havahtuneet omaan mädännäisyyteensä, mutta kyllä kansallisilta lajiliitoilta toivoisin vielä enemmän. Esimerkiksi kansainvälinen olympialiike ja Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA ovat sellaisia voimia, joille läpinäkyvyys ja sataprosenttinen eettisyys pitää olla itsestäänselvyys. Huippu-urheilusta emme varmaan pysty kaikista hyvistä aikeista huolimatta kitkemään vedonlyönti- tai dopingvilppejä, mutta kyllä itse organisaatioilta pitää edellyttää puhtautta. Odotan kansallisilta järjestöiltä jämäkkyyttä ja tiiviimpää keskinäistä yhteistyötä.
Missä asioissa lentopalloa voidaan pitää esimerkkinä tai edelläkävijänä?
- Olen monessa yhteydessä kertonut, että meidän lentopallollamme on tuhannen taalan paikka korostaa itseään vastuullisimpana urheilulajina. Perusteluja on useita: itse laji on tasa-arvoinen ja siinä kunnioitetaan vastustajaa. Myös istumalentopallo on mukana lentopalloperheessä. Lisäksi lapset ja nuoret ovat jalustalla Power Cupin ja Koululentiksen kautta. Erityisen hienoa on myös naisten ja miesten niin maajoukkueiden ja Mestaruusliigan merkityksellisyyden samanarvoisuus. LähiTapiola on aina palkinnut niin miesten kuin naisten Mestaruusliigan pistepörssin voittajat yhtä isoilla poteilla.
Mitkä konkreettiset yhteistyömuodot ovat itsellä lähellä omaa sydäntäsi?
- Erityisen iloinen olen Koululentiksen jatkuvasta laajentumisesta, LähiTapiola on mukana liikuttamassa vuosittain lähes 200 000 koululaista. Olemme mukana kouluissa myös Street Tenniksessä, Ice Skating Tourilla, Käsipallon School Tourilla. Tämä on ollut jokaisen lajiliiton kanssa pitkäjänteistä ja suunnitelmallista yhteistyötä, Koululentiksessä jo lähes vuosikymmenen ajan. Pitää muistaa, että Koululentis opettaa lapsia liikkumaan - sieltä se huippu-urheilunkin polku alkaa.
Millaisia esikuvia lentopalloilijat ja biitsarit ovat nuorille?
- Kaikki tyynni ovat hienoja urheilun esikuvia. Naisten maajoukkueen kehityskaari parissa vuodessa on ollut huikea, eikä kentän ulkopuolellakaan tarvitse joukkuetta hävetä - sen verran esiintymiskykyisiä ja kielitaitoisia pelaajat ovat. Tästä on tullut kiitosta myös kansainväliseltä medialta.
Millaista yhteistyötä LähiTapiola tekee urheiluseurojen kanssa maakunnissa?
- LähiTapiola on halunnut lähestyä urheilua kokonaisuutena. Meille on tärkeää olla mukana yhtäältä huippu-urheilussa ja toisaalta liikuttaa lapsia ja nuoria mahdollisimman paljon. LähiTapiola on ollut yksi edelläkävijöistä urheilukumppanuus-ajattelun laajentamisessa muuhunkin kuin huippu-urheiluun. LähiTapiolan alueyhtiöt ovat alueillaan sikäläisten seurojen toiminnassa mukana. Seuratyön merkitystä ei saisi koskaan unohtaa. Aina ajatellaan, että huippu-urheilu on silkkaa bisnestä. Totuushan on kuitenkin se, että ilman laajaa talkootoimintaa eivät suomalaiset seurat pärjää.
Suomen eri maajoukkueet ovat nousseet laajalla rintamalla Euroopan huipulle. Mitä olisi tehtävä, jotta kehitys jatkuisi samanlaisena?
- Harrastajamäärät on saatava nousuun. Huippujen valmennus alkaa olla oikealla tolalla. Kyllä suomalaisen huippulentopalloilun tulevaisuus ratkaistaan viime kädessä seuroissa – iso hatunnosto vaan sinnepäin. Seurojen alueellista ja yhteiskunnallista merkitystä ei oikein enää ymmärretä, nuorten saaminen mukaan liikkumista arvostavaan elämäntapaan, yhteisöllisyys – kyllä nuo ovat sellaisia tavoitteita, joiden edistäjiä pitää arvostaa enemmänkin kuin kiitoksen verran.
Artikkeli on julkaistu Kiila-lehdessä 3/2018
Teksti: Heikki Kiiskinen
Kuvat: Riiviö Images, FIVB , CEV
Jaa uutinen — Facebookissa
Takaisin
toukokuu
huhtikuu
maaliskuu
helmikuu
tammikuu
joulukuu
marraskuu
lokakuu
syyskuu
elokuu
heinäkuu
kesäkuu
toukokuu
huhtikuu
maaliskuu
helmikuu
tammikuu
joulukuu
marraskuu
lokakuu
syyskuu
elokuu
heinäkuu
