Sivukartta  

Lentopalloliitto Valikko
EtusivuLentopalloliittoLiiton säännöt

Suomen Lentopalloliitto ry:n säännöt

Hyväksytty sääntömääräisessä liittokokouksessa 17.11.2013 Kuortaneella.
Patentti- ja rekisterihallitus hyväksynyt 10.9.2014.

LIITON NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS

1 § Yhdistyksen nimi on Suomen Lentopalloliitto ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimeä liitto.

2 § Liiton tarkoitus on luoda järjestölliset toimintaedellytykset jäsenyhteisöilleen, tarjota niiden välityksellä lentopalloilun ja beach volleyn liikuntapalveluja mahdollisimman monelle Suomessa asuvalle lajin kaikilla tasoilla ja toimia jäsenyhteisöjensä yhdyssiteenä. Lisäksi liitto edistää ja valvoo lajien kehitystä maassamme.

Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan ja urheilun eettiset arvot,
reilun pelin periaatteet ja laaja-alaisen tasa-arvon lähtökohdat.

3 § Tarkoitustaan liitto toteuttaa

1 tekemällä lentopalloilun ja beach volleyn alalla valistus-, koulutus- ja kehittämistyötä
2 edesauttamalla lentopallo- ja beach volley-seurojen perustamista
3 luomalla mahdollisuuksia lentopalloseurojen yhteistyöhön järjestämällä keskustelu-, tiedotus- ja kehittämistilaisuuksia
4 järjestämällä kansallista kilpailutoimintaa lentopalloilun ja beach volleyn kaikilla tasoilla sekä järjestämällä kansainvälisiä kilpailutilaisuuksia,
5 laatimalla ja vahvistamalla lentopalloilun ja beach volleyn kilpailusäännöt, mestaruuskilpailumääräykset sekä ratkaisemalla niitä koskevat erimielisyydet,
6 julkaisemalla ja kustantamalla lentopalloilu- ja beach volley-aineistoa,
7 edustamalla jäseniään ulkomailla ja pitämällä yhteyttä vastaaviin ulkomaisiin järjestöihin,
8 valvomalla lentopalloilun ja beach volleyn etua kotimaassa sekä Kansainvälisen Lentopalloliiton asettamien velvoitteiden ja sääntöjen
noudattamista,
9 toimeenpanemalla asianomaisella luvalla juhlia, rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä ottamalla vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä muilla samantapaisilla keinoilla.

LIITON JÄSENET JA VUOSIMAKSUT

4 § Liiton jäseneksi voi päästä rekisteröity yhdistys ja muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka toimii liiton tarkoitusperien toteuttamiseksi ja sitoutuu noudattamaan liiton toiminta- ja kilpailusääntöjä, samoin kuin niiden liittojen sääntöjä, joihin liitto kuuluu. Uudet jäsenet hyväksyy liittohallitus.

Liitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet kulloinkin voimassa olevaan Suomen Antidoping toimikunnan dopingsäännöstöön ja tämän perusteella myös Kansainvälisen Olympiakomitean ja kansainvälisen Lentopalloliiton (FIVB) dopingsäännöstöön sekä Euroopan Neuvoston dopingin vastaisen yleissopimuksen, pohjoismaisen antidoping sopimuksen sekä Suomea sitovien muiden kansainvälisten antidoping sopimusten määräyksiin.

Liitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet Suomen Liikunnan ja Urheilun jäsenyhteisöilleen suosittelemiin eettisiin sääntöihin ja reilun pelin periaatteisiin.

Jäsenhakemus on jätettävä liittohallitukselle kirjallisena, ja siihen on liitettävä yhteisön säännöt sekä todistus rekisteröimisestä.

Liitolla voi olla myös kannattavina jäseninä yksityisiä henkilöitä tai oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka maksavat liittovaltuuston syyskokouksen vahvistaman vuotuisen tai kertakaikkisen jäsenmaksun. Kertakaikkisen jäsenmaksun maksaneet ovat ainaisjäseniä.

Kannattavalla, ainaisella, kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla ei ole äänioikeutta liiton kokouksissa.

5 § Jäsen eroaa liitosta ilmoittamalla erostaan kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Eroaminen on mahdollista myös ilmoittamalla siitä liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen tulee voimaan sen kalenterivuoden lopussa, jonka kuluessa eroamisesta on ilmoitettu.

6 § Liittohallitus voi erottaa jäsenen liiton jäsenyydestä tai sulkea sen liiton toiminnasta määräajaksi, jos jäsen ei ole täyttänyt sille näissä säännöissä määrättyjä velvoitteita tai noudattanut liiton tekemiä päätöksiä tai jos jäsen on muutoin toiminut vastoin liiton tarkoitusperiä tai liiton toimintaa vahingoittavalla tavalla. Sarjapaikan tai kilpailuoikeuden menettämisestä, sakosta tai varoituksesta päättää liittohallitus sen mukaan kuin tarkemmin määrätään liittovaltuuston vahvistamissa kilpailusäännöissä.

Liittohallitus voi päättää jäsenyhdistyksen jäseneen kohdistuvasta liiton alaista kilpailutoimintaa koskevasta kilpailu- tai toimintakiellosta ja varoituksesta sen mukaan kuin tarkemmin määrätään liittovaltuuston vahvistamissa kilpailusäännöissä, jos jäsenyhdistyksen jäsen on urheilun piirissä menetellyt liikunnan dopingmääräysten, eettisten arvojen tai urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesti.

Liittohallituksen on ennen tässä pykälässä tarkoitettuja päätöksiään varattava jäsenelle tilaisuus tulla kuulluksi. Liittohallituksen päätöksen katsotaan tulleen jäsenen tietoon seitsemän (7) vuorokauden kuluttua siitä, kun tieto päätöksestä on postitettu sille kirjatussa kirjeessä. Erottamispäätöksestä voi valittaa kirjallisesti liittovaltuustolle. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava liittohallitukselle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

7 § Henkilöt, jotka ovat jatkuvasti pitemmän aikaa edistäneet liiton tarkoitusperien toteuttamista tai muuten toimineet liiton hyväksi, voidaan kutsua liittovaltuuston päätöksellä liiton kunniapuheenjohtajaksi, kunniajäseneksi, tahi antaa heille liiton ansiomerkki. Liiton ansiomerkin myöntää liittohallitus. Kunniapuheenjohtajana voi olla vain yksi henkilö kerrallaan.

8 § Vuosittaisen jäsenmaksun suuruuden määrää liittovaltuuston syyskokous kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

LIITON HALLINTO

9 § Liiton hallintoelimet ovat liittokokous, liittovaltuusto ja liittohallitus.

Maakunta- ja alueparlamentit toimivat rekisteröimättöminä yhteistyö- sekä valtuutettujen vaalieliminä. Mikäli kaksi tai useampi maakuntaa sopii toiminnastaan yhteisen talouden ja hallinnon alaisena, kutsutaan yhteistyöaluetta alueeksi ja sitä koskevista vuosittaisista yhteistyösisällöistä päättää alueparlamentti.

Liiton toimintakautena on kalenterivuosi.

LIITTOKOKOUS

10 § Varsinainen liittokokous pidetään joka toinen vuosi marras-joulukuussa.

Varsinainen liittokokous :
- valitsee liiton puheenjohtajan seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi
- valitsee liittovaltuuston jäsenet 16 §:n mukaisesti
- päättää liiton pitkän aikavälin strategiasta
- tekee tarvittaessa päätökset sääntöjen 26, 27 ja 28 §:n määräyksissä tarkoitetuista asioista

Ylimääräinen liittokokous pidetään, kun liittokokous tai liittovaltuusto niin päättää tai kun liittohallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä liittohallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen liittokokous on pidettävä kolmen (3) kuukauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty liittohallitukselle.

Kokouskutsu liittokokoukseen julkaistaan liiton virallisessa äänenkannattajassa vähintään yhtä (1) kuukautta ennen kokousta.

Liittokokouksessa noudatetaan mitä 14 §:ssä ja 15 §:ssä on määrätty äänimääristä, äänten käyttämisestä, läsnäolo-oikeudesta ja valtakirjoista sekä päätöksenteosta ja vaaleista.

MAAKUNTA- JA ALUEPARLAMENTIT

11 § Liiton maakunnallisina ja alueellisina yhteistyöeliminä ovat maakunta- ja alueparlamentit. Liittohallitus vahvistaa parlamenttien määrän ja niiden toiminta-alueet.

 Parlamentit kokoontuvat joka vuosi loka-marraskuussa. Ylimääräinen parlamentin kokous pidetään, jos parlamentti niin päättää tai kun jaosto katsoo siihen olevan aihetta ja valtakunnallisesti kaikilla alueilla, jos liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi.

Parlamentit valitsevat toimeenpanevaksi omaksi elimekseen jaoston. Jaoston kokoonpanosta ja sen päätöksenteosta määrää jokainen parlamentti haluamallaan tavalla. Jaoston päätöksenteossa ja toiminnassa noudatetaan soveltuvin osin näiden sääntöjen määräyksiä liittohallituksesta, jos parlamentti ei toisin päätä. Jaoston organisoitumisesta voi liittohallitus tarvittaessa antaa sitovia määräyksiä. Liittohallitus voi myös siirtää käsiteltäväkseen asian, jonka jaosto on käsitellyt, jos jaoston tekemä päätös on vastoin näitä sääntöjä tai liiton aikaisemmin tekemää päätöstä, tai jos päätöksen toteuttaminen muutoin vaikeuttaa olennaisesti liiton toimintaa.

Jaosto toteuttaa oman parlamenttinsa päätöksiä ja suorittaa liittovaltuuston ja liittohallituksen määräämät tehtävät liiton tarkoituksen ja tehtävän toteuttamiseksi.

Jaosto kutsuu koolle oman parlamenttinsa.

12 § Kokouskutsut parlamentteihin on jaoston toimitettava kirjallisena kaikille parlamentin toiminta-alueella toimiville liiton jäsenyhteisöille vähintään kolme viikkoa ennen parlamenttia.

Jäsenyhteisön, joka haluaa asian parlamentin esityslistalle, on tehtävä siitä kirjallinen esitys jaostolle viikkoa ennen kokousta.

13 § Parlamenteissa käsitellään seuraavat asiat:

1 todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä edustettuina olevat jäsenet,
2 valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa,
3 annetaan selostus parlamentin toiminta-alueen ja liiton toiminnasta edelliseltä toimikaudelta ja keskustellaan liiton sekä parlamentin toiminta-alueen toiminnan ja talouden suuntaviivoista seuraavaksi kaudeksi
4 valitaan joka toinen vuosi maakunnan ehdokkaat liittovaltuustoon. Mikäli kaksi tai useampi maakunta toimivat alueena, maakunnalliset liittovaltuustojäsenet valitaan maakunnan jäsenyhteisöjen kokouksissa, jotka pidetään lokakuun aikana. Aluejaosto lähettää kokouskutsun maakunnan jäsenyhteisöille vähintään kolme viikkoa ennen kokousta.
5 valitaan jaoston puheenjohtaja ja muut jäsenet.
6 käsitellään liittohallituksen tai jaoston kokoukselle käsiteltäväksi tuomat asiat
7 muut jäsenyhteisöjen sille esittämät asiat

14 § Jokaisessa parlamentissa on äänivalta liiton kaikilla kyseisen parlamentin toiminta- alueen jäsenseuroilla ja muilla jäsenyhteisöillä. Jokaisella jäsenellä on yksi  varsinainen ääni ja yksi lisä-ääni jokaista edellisen toimikauden aikana kirjattua ja  ainakin kerran Suomen Lentopalloliiton viralliseen otteluun osallistunutta joukkuetta  kohden, korkeintaan kuitenkin kymmenen (10) ääntä.

Jokaisella jäsenenä olevalla beach volley -seuralla on yksi varsinainen ääni ja yksi lisä-ääni jokaista sataa (100) jäsentä kohti, korkeintaan kuitenkin kymmenen (10) ääntä.

Yksi jäsenen edustaja käyttää jäsenen koko äänimäärää. Mikäli jäsenellä on ääniä kaksi, kolme tai enemmän, voi jäsen lähettää parlamenttiin lisäksi vastaavasti yhden, kaksi tai enintään kolme edustajaa, joilla läsnäolo- ja puheoikeuden lisäksi ei ole äänivaltaa. Jokainen edustaja voi kokouksessa edustaa vain yhtä jäsentä. Jäsenen edustajilla on oltava edustamansa yhteisön valtakirja, josta on käytävä ilmi, onko edustajalla oikeus käyttää äänivaltaa.

Äänioikeutta ei ole jäsenellä, joka ei ole hoitanut edellisen vuoden jäsenvelvoitteitaan maaliskuun loppuun mennessä.

Liittovaltuuston, liittohallituksen ja kyseisen jaoston jäsenillä on parlamenteissa läsnäolo- ja puheoikeus. Parlamentti voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksiinsa muillekin henkilöille.

15 § Parlamentissa tulee päätökseksi mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä ja vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet, ellei näissä säännöissä toisin määrätä.

Parlamenttien päätöksistä on viipymättä annettava tieto liittohallitukselle, mikäli kyseiset päätökset edellyttävät liittohallituksen toimenpiteitä. Muutoinkin on parlamenttien kokouksista toimitettava liittohallitukselle vahvistettu kokouspöytäkirja heti sen valmistuttua.

LIITTOVALTUUSTO

16 § Varsinainen liittokokous valitsee liittovaltuustoon kahdeksi (2) seuraavaksi kalenterivuodeksi kaksikymmentäviisi (25) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Maakuntaparlamentit asettavat 23 ehdokasta liittovaltuuston jäseniksi.
Maakuntia ovat: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi (sisältäen Ahvenanmaan), Päijät-Häme, Kymenlaakso, Uusimaa sekä Pääkaupunkiseutu.

Viidellä eniten joukkueita liiton aikuisten ja nuorten sarjoihin edellisellä kaudella koonneella maakunnalla on kullakin oikeus tehdä ehdotus kahdesta (2) jäsenestä, muilla maakunnilla kullakin puolestaan yhdestä (1) jäsenestä.

Liittokokous valitsee liittovaltuustoon lisäksi kaksi (2) muuta jäsentä.

Liittovaltuusto valitsee toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikautena on liittovaltuuston toimikausi. Liittovaltuuston puheenjohtajalla, tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus liittohallituksen kokouksissa.

Liittovaltuusto vahvistaa liittohallituksen valmisteleman esityksen liittovaltuuston jäsenen tehtävänkuvasta.

Liittohallituksen jäsen ei voi samanaikaisesti toimia liittovaltuuston jäsenenä tai varajäsenenä. Mikäli liittovaltuuston varsinainen jäsen valitaan jäseneksi liittohallitukseen, tulee hänen hallitustoimikautensa ajaksi liittovaltuustoon varsinaiseksi jäseneksi hänen henkilökohtainen varajäsenensä.

Liittohallituksen jäsenillä sekä Lentopallon SM-liiga ry:n edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus liittovaltuuston kokouksissa. Liittovaltuusto voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksiinsa muillekin henkilöille.

Mikäli liittovaltuuston puheenjohtaja ei ole seuraavalle kaksivuotiskaudelle valittujen valtuuston jäsenten joukossa, valtuuston iältään vanhin jäsen toimii kevätkokouksen avaajana ja hänellä on osallistumisoikeus liittohallituksen kokouksiin valtuuston edustajana valtuuston kevätkokoukseen saakka.

17 § Liittovaltuusto käyttää päätösvaltaa näissä säännöissä määrätyissä asioissa.

Liittovaltuustolla on vuosittain kaksi varsinaista kokousta: kevätkokous, joka pidetään maalis-toukokuussa ja syyskokous, joka pidetään loka-joulukuussa.

Liittovaltuuston muita kokouksia pidetään, milloin liittovaltuusto itse tai liittohallitus niin päättää tai 1/10 liittovaltuuston jäsenistä vaatii sitä kirjallisesti liittohallitukselta. Kokous on pidettävä kuuden (6) viikon kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty liittohallitukselle.

Kokouskutsu on lähetettävä liittovaltuuston jäsenille kirjallisena vähintään neljä (4) viikkoa ennen kokousta.

Ehdotukset liittovaltuuston kokouksessa käsiteltävistä asioista on lähetettävä liittohallitukselle vähintään kolmea (3) viikkoa ennen kokousta.

Kokouksen esityslista liitteineen on lähetettävä liittovaltuuston jäsenille vähintään kahta (2) viikkoa ennen kokousta.

Liittovaltuuston kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä.

Liittovaltuustossa tulee päätökseksi mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Liittohallituksen jäsenten vaaleissa käytetään henkilökohtaista suhteellista vaalitapaa kokonaislukuja käyttäen. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla. Muissa asioissa voittaa äänten mennessä tasan se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

18 § Liittovaltuuston kevätkokouksessa:

1 todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,
2 valitaan kokoukselle sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa,
3 valitaan liittovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja liittovaltuuston jäsenistä kuluvaksi toimikaudeksi,
4 esitetään liiton toimintakertomus edelliseltä toimintakaudelta,
5 esitetään liiton tuloslaskelma ja tase kuluneelta toimintakaudelta sekä toiminnan- tai tilintarkastajain siitä antama lausunto ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja muille vastuuvelvollisille,
6 valitaan ehdollepanotoimikunta valmistelemaan liiton syyskokouksissa tehtäviä henkilövalintoja,
7 käsitellään muut esityslistalla olevat asiat.

Liittovaltuuston syyskokouksessa:

1 todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,
2 valitaan kokoukselle sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa,
3 määrätään liittohallituksen ja liittovaltuuston jäsenten matkakulujen korvausperusteet,
4 määrätään tilintarkastajille mahdollisesti maksettavien palkkioiden suuruus,
5 valitaan liiton varapuheenjohtaja joka toinen vuosi kahdeksi (2) seuraavaksi kalenterivuodeksi,
6 päätetään liittohallituksen jäsenmäärästä,
7 valitaan liittohallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle kahdeksi (2) seuraavaksi kalenterivuodeksi,
8 valitaan 1 tai 2 toiminnan- tai tilintarkastajaa ja 1 tai 2 varatoiminnan- tai varatilintarkastajaa
9 päätetään seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta ja vahvistetaan    
 seuraavan vuoden talousarvio liittohallituksen esityksen pohjalta,
 10 esitetään kilpailukertomus edelliseltä pelikaudelta,
11 päätetään liittymismaksun ja vuosittaisen jäsenmaksun suuruudesta joka toinen vuosi,
12 käsitellään muut esityslistalla olevat asiat.

19 § Liittovaltuusto vahvistaa liiton kilpailusäännöt ja palkintaohjesäännön.

LIITTOHALLITUS

20 § Liiton hallitukseen, jota sanotaan liittohallitukseksi, kuuluu varsinaisen liittokokouksen kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valitsema liittohallituksen puheenjohtaja ja liittovaltuuston kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valitsema varapuheenjohtaja, joita kutsutaan liiton puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi sekä lisäksi liittovaltuuston kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valitsemat vähintään kolme ja enintään seitsemän muuta jäsentä, joista puolet tai lähinnä puolet on vuosittain erovuorossa.

Yhden hallituksen enintään seitsemästä jäsenestä tulee edustaa miesten tai naisten ylintä sarjatasoa.

Liittohallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai jäsenen erotessa tai tullessa tehtävään kokonaan tai määräajaksi estyneeksi, liittovaltuusto valitsee seuraavassa kokouksessaan uuden jäsenen hänen tilalleen.
 
21 § Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Kokouskutsu on toimitettava kaikille jäsenille vähintään viikkoa ennen. Kokous on päätösvaltainen jos puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä on vähintään kolme jäsentä. Liittohallituksessa tulee päätökseksi mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä ja vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Liittohallituksen kokouksessa on jokaisella liittohallituksen jäsenellä yksi (1) ääni. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla. Muissa asioissa voittaa, äänten mennessä tasan, se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.

22 § Liittohallitus toimii liiton toimeenpanevana elimenä ja hoitaa liiton asiat lain, näiden sääntöjen sekä liittovaltuuston päätösten mukaisesti. Erityisesti liittohallituksen tehtävänä on:

1 kutsua koolle liittovaltuuston ja valmistaa sille esitettävät asiat,
2 valvoa liiton juoksevien asioiden hoitamista,
3 ottaa ja erottaa liiton palkkaa nauttivat toimihenkilöt liittohallituksen vahvistaman johtosäännön mukaisesti,
4 hyväksyä ja erottaa liiton jäsenet ja pitää jäsenluetteloa,
5 antaa valtakirja liiton edustajille kansainvälisiin kongresseihin ja muihin kokouksiin,
6 vastata liiton taloudesta, hoitaa liiton omaisuutta ja tarvittaessa päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä sekä laatia tilinpäätös ja toimintakertomukset,
7 johtaa liiton kustannustoimintaa,
8 valvoa vuotuisten mestaruuskilpailujen järjestämistä,
9 myöntää alaistensa kansallisten ja kansainvälisten kilpailujen järjestämisluvat sekä osallistumisluvat kansainvälisiin kilpailuihin,
10 valmistaa kilpailusäännöt liittovaltuuston vahvistettaviksi,
11 huolehtia siitä, että pelisäännöt ovat kansainvälisten sääntöjen mukaiset,
12 ratkaista ja tuomita erimielisyydet ja sääntöjen rikkomiset, ellei jäljempänä määrätystä johdu muuta,
13 asettaa tarvittaessa erilaisia toimielimiä hoitamaan liiton toimintoja,
14 seurata lentopalloilun kehitystä kotimaassa ja ulkomailla ja valvoa, että
toiminnassa noudatetaan Kansainvälisen Lentopalloliiton sääntöjä ja
määräyksiä,
15 vahvistaa maakunta- ja alueparlamenttien määrä ja toiminta-alueet syysparlamentteja varten syyskuun loppuun mennessä,
16 valmistelee liiton pitkän aikavälin kehittämisstrategian liittokokoukselle hyväksyttäväksi.

23 § Liiton jäseniin, pelaajiin sekä liittovaltuuston vahvistamissa kilpailusäännöissä tarkoitettuihin toimitsijoihin kohdistuvista rangaistuksista, kurinpitotoimista ja vahingonkorvausvelvollisuudesta määrätään kilpailusäännöissä tai niihin perustuvissa liittohallituksen vahvistamissa sarjamääräyksissä.

Tässä pykälässä tarkoitettuihin liiton päätöksiin saa hakea muutosta Urheilun Oikeusturvalautakunnalta sen mukaan kuin siitä on erikseen määrätty.

24 §  Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja toimitusjohtaja tai varapuheenjohtaja ja
 toimitusjohtaja kaksi yhdessä.

TILIT JA NIIDEN TARKASTUS

25 § Liiton tilinpäätös laaditaan kalenterivuosittain ja ne jätetään liiton toimintakertomuksen, pöytäkirjojen ja muiden tarvittavien asiakirjojen ohella toiminnan- tai tilintarkastajille viimeistään kuukausi ennen liittovaltuuston kevätkokousta. Toiminnan- tai tilintarkastajien tulee vähintään 2 viikkoa ennen liittovaltuuston kevätkokousta jättää tarkastuslausuntonsa liittohallituksen puheenjohtajalle.

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

26 § Näiden sääntöjen muuttamista koskeva päätös tulee voimaan, jos muutosta on kannattanut vähintään kolmeneljäsosaa (3/4) liittokokouksessa annetuista äänistä.

27 § Liiton purkamiseen vaaditaan kahden peräkkäisen, vähintään kuukauden väliajalla pidetyn liittokokouksen päätökset, joissa kummassakin on purkamisen puolesta annettu vähintään kolmeneljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.

28 § Jos liitto on päätetty purkaa, jaetaan jäljelle jääneet varat purkamispäätöksen tehneen jälkimmäisen liittokokouksen määräämällä tavalla lentopalloilun kehittämiseen maassamme.